Kuljetusmuodot

Eri kuljetusmuotojen esittely ja rahdituksen perusteet.

Maantiekuljetukset

Maanteitse voidaan kuljettaa lähetyksiä Manner-Euroopan ja Skandinavian sekä Venäjän ja Suomen välisessä liikenteessä. Kuljetusvälineenä käytetään yleisemmin puoliperävaunuja, joihin voidaan lastata rahtia keskimäärin 25 tonnia, Venäjän kuljetuksissa maksimissaan 22,5 tonnia. Pienemmät ns. kappaletavaraerät kuljetetaan vapaasti lähtevä kuljetusterminaali ja vapaasti saapuva kuljetusterminaali täydennettynä etu- ja jatkorahdeilla. Suuremmat ns.osakuormalähetykset sekä täydet kuormat voidaan toimittaa sekä lastata suoraan ulkomaille liikennöivään yksikköön/yksiköstä lähettäjän ja/tai vastaanottajan varastolla, mikäli se on kuljetusteknisesti mahdollista.

Lähetyksiin sovelletaan kansainvälisiä CMR- ehtoja. Perusrahdit määräytyvät käytetyn lastitilan mukaan joko lavametreinä, kuutioina tai kiloina lähtevän kulkuneuvon ja saapuvan kulkuneuvon väliselle matkalle.

Rahdituskilot muodostuvat seuraavasti: 1 lavametri (LVM) = 2000 kg, 1 kuutio (CBM) = 333 kg.

Rahdin saavuttua kohdemaan terminaaliin veloitetaan siitä terminaalin käsittelykulut sisältäen työn, kirjanpidon sekä vastuuturvan kahden viikon ajaksi saapumisesta, jollei lähetys ole vastannut suoran ajon määrittelyä. Usein kuljetustarjous on annettu lähettäjän varastolta vastaanottajan varastolle, jolloin terminaalikäsittely sisältyy tarjottuun rahtihintaan. Voimassa olevista rahtilisistä tiedotetaan kotisivuillamme. Tavaramaksu määräytyy vesitse kuljetettavalle tavaraerälle sataman tavaraliikenteen maksutaulukon mukaisesti. Varastointimaksua kannetaan yli kahden päivän varastoinnista, jollei Varovalle ole annettu ohjeita ja asiapapereita tavaran edelleen toimittamiseksi. Huolintavastuuvakuutus sisältää vastuuvakuutuksen toimeksiannolle ja se veloitetaan huolintatoiminnan yhteydessä. Tulliselvitys ja huolintapalkkio muodostavat Varovan palkkion huolintatoiminnasta yhteisöön tullaamattomalle tavaraerälle. Jatkorahti muodostuu terminaalin jälkeen suoritetun kotimaan edelleen kuljetuksen kuluista, mikäli ne eivät sisälly kansainvälisen kuljetuksen rahtitarjoukseen.

Rahdituspainolaskuri maantiekuljetuksiin

Maantiekuljetusten rahdit määräytyvät lähetyksen rahdituspainon mukaan. Rahdituspaino muodostuu joko bruttopainosta, tilavuuspainosta tai käytetyn lavatilan mukaisesti, lavametripainosta.

Oheinen laskuri auttaa rahdituspainon määrittelyssä.

Valitse laskurin vaihtoehdoista lähetyksellesi sopivin:
Palletti
Irtokolli
> Tästä pääset laskuriin

Merirahti

Meritse voidaan kuljettaa lähetyksiä kaikkiin maihin ja kaikista maista, joissa on satama. Tavaraerät lastataan kontteihin merikuljetuksen ajaksi ja tarjotaan vapaasti lähtevä terminaali – vapaasti saapuva terminaali. Kontteja löytyy pääsääntöisesti kahta kokoa: kuusi metriä (20 jalkaa) sekä kaksitoista metriä (40 jalkaa). Kappaletavaralle varataan tilaa kuutioittain tai kiloittain.

Lähetyksiin sovelletaan Merilakia. Perusrahdit määräytyvät kilojen ja kuutioiden mukaan lähtöterminaalin ja saapumisterminaalin väliselle matkalle. Rahtilisät otetaan käyttöön merikuljetuksissa tavallisuudesta poikkeavan tilanteen synnyttyä ruuhkien, sotatilojen tai raaka-ainekustannusten äkillisistä muutoksista. Voimassa olevat rahtilisät ilmoitetaan erikseen tarjouksissamme.

Merirahdin perusteena käytetään kuutioita tai kiloja kappaletavaralähetyksissä (LCL) ja täysissä konteissa (FCL) TEU-yksiköitä; 1×20′ kontti on = 1 TEU ja 1×40′ kontti on = 2 TEUta.

Rahdin saavuttua kohdemaan terminaaliin veloitetaan siitä terminaalin käsittelykulut sisältäen työn, kirjanpidon sekä vastuuturvan kahden viikon ajaksi saapumisesta. Tavaramaksu määräytyy vesitse kuljettavalle tavaraerälle sataman tavaraliikenteen maksutaulukon mukaisesti. Varastointimaksua kannetaan yli kahden päivän varastoinnista, jollei Varovalle ole annettu ohjeita ja asiapapereita tavaran edelleen toimittamiseksi. Kirjaamismaksu veloitetaan täysien yksiköiden satamaoperaattoreiden hallintotyön kattamiseksi. Huolintavastuuvakuutus sisältää vastuuvakuutuksen toimeksiannolle. Tulliselvitys ja huolintapalkkio muodostavat Varovan palkkion huolintatoiminnasta. Jatkorahti muodostuu terminaalin jälkeen suoritetun kotimaan edelleenkuljetuksen kuluista. Kontin nostot sisältävät ahtausliikkeen kulut, nostot kulkuneuvoihin/-sta ja hallinnointipalkkiot. Lisäksi täysistä konteista veloitetaan varustamon turvamaksu sekä luovutusmaksu.

Lentorahti

Lentorahtina voidaan kuljettaa lähetyksiä kaikkiin maihin ja maista, joissa on tullilentokenttä. Lähetykset lastataan lentokoneeseen ja tarjotaan vapaasti lähtevä lentoasema – vapaasti saapuva lentoasema. Euroopassa lentokoneiden kapasiteetti on pienempi kuin kaukolennoilla. Lähetyksille varataan tilaa kuutioittain tai kiloittain. Rahtikoneet voivat kuljettaa suuriakin eriä ja kolleja. Suuremmissa erissä kannattaa aina varmistaa Varovan lentorahtiosastolta sen lastattavuus.

Lähetyksiin sovelletaan IATA-säännöksiä. Perusrahdit määräytyvät kilojen ja kuutioiden mukaan lähtevän lentoterminaalin ja saapuvan lentoterminaalin väliselle matkalle.

Lentorahdin rahditusperusteena on 167 kiloa kuutiolta.

Lentorahtiin lisätään polttoaine- sekä poikkeustilalisät, jotka vaihtelevat lähtöasemittain sekä lentoyhtiöittäin. Tarkat tiedot lisistä saatte lentorahtiosastoltamme. Rahdin saavuttua kohdemaan terminaaliin, veloitetaan siitä terminaalin käsittelykulut riippuen toimituslausekkeesta. Varastointimaksua kannetaan yli 24 tunnin varastoinnista. Tulliselvitys ja huolintapalkkio muodostavat Varovan palkkion huolintatoiminnasta. Jatkorahti muodostuu terminaalin jälkeen suoritetun kotimaan edelleenkuljetuksen kuluista.

Yllämainittujen kulujen lisäksi voi lähetykseen kohdistua sen poikkeuksellisen luonteen tai tilattujen lisäpalvelujen vuoksi lisäkuluja kaikissa kuljetusmuodoissa. Arvonlisäverot kannetaan lain vaatimusten mukaisesti.

Kaikki toimeksiannot suoritetaan PSYM 2015 – määräysten mukaisesti.

Tavarankuljetusvakuutuksen merkitseminen kuljetuksen ajaksi on suotavaa joko oman vakuutusyhtiön kautta tai antamalla meille toimeksiannon. Toimimme IF-vahinkovakuutusyhtiön rekisteröityneenä asiamiehenä.